Työarkemme on mullistunut monin tavoin etätyöskentelyyn siirtymisen ja uusien kommunikaatiokanavien myötä. Uudessa normaalissa selviytymiseen ja menestymiseen tarvitaan etätyön mahdollistavien teknologioiden ohella myös uudenlaisten toimintatapojen ja työkulttuurin oppimista. Poikkeustilakyselyssämme toimiviksi koettuina lähestymistapoina sekä vastaajien odotuksina korostuivat ratkaisukeskeinen ja suuntaa näyttävä johtajuus; itseohjautuvuus ja tiivis tiimityö; sekä avoin ja ennakoiva kommunikaatio johdolta. Lisäksi keskittyminen ihmisiin ja hyvään työntekijäkokemukseen nostettiin entistä tärkeämmäksi jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.
Nämä käytännöt ja lähestymistavat ovat varmasti vauhdittaneet organisaatioiden vaikuttavuutta ja yritysten kasvua jo ennen koronakautta, ja tulevat olemaan menestyksekkäiden organisaatioiden sekä vetovoimaisen työnantajamielikuvan kulmakiviä myös tulevaisuudessa. Vastauksissa korostuneet uusien mahdollisuuksien avaamisen tärkeys, avoin ja selkeä päätöksenteko tiimeissä sekä odotukset itseohjautuvista työntekijöistä eivät toki synny itsestään – varsinkaan haastavissa olosuhteissa ja paineen alla. Näitä yritysten ja organisaatioiden vahvuuksia ja kyvykkyyksiä on kuitenkin mahdollista oppia ja kehittää – ja myös muotoilla osaksi organisaation kulttuuria ja toimintatapoja.
Strateginen muotoilu tarjoaa esimerkiksi hyviä työkaluja tulevaisuuden kasvun ja vaikuttavuuden mahdollisuuksien kartoittamiseen haasteellisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa – sekä tehokkaan tarttumiseen uusiin mahdollisuuksiin konseptoinnin ja käytännön kokeilujen kautta. Muotoilun ytimessä ovat myös osallistavat yhteiskehittämisen prosessit, joilla varmistetaan, että organisaation koko innovaatiokapasiteetti ja osaaminen on varmasti mukana uuden kehittämisessä. Avoin yhteiskehittäminen kasvattaa samalla työntekijöiden motivoituneisuutta ja sitoutuneisuutta heidän kokiessaan, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa sekä omaan työhönsä että organisaation tulevaisuuteen. Uskomme, että tällä lähestymistavalla on vahva yhteys työn merkityksellisyyden kokemiseen ja hyvään työntekijäkokemukseen, ja tämän myötä myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Avoin yhteiskehittäminen kasvattaa samalla työntekijöiden motivoituneisuutta ja sitoutuneisuutta heidän kokiessaan, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa sekä omaan työhönsä että organisaation tulevaisuuteen.
Itseohjautuvuus kaipaa toimiakseen vastaavasti uudenlaista osallistavaa ja avoimeen kommunikaatioon perustuvaa johtajuutta, sekä parhaimmillaan yhdessä muotoiltuja tulevaisuuden tavoitteita, toimintakulttuuria ja toimintaperiaatteita, joihin kaikki ovat yhdessä sitoutuneet. Olemme varmoja siitä, että hyvän johtajuuden lisäksi juuri muotoilun avulla voidaan rakentaa – ja myös jälleenrakentaa – poikkeustilan jälkeen entistä resilientimpiä, vaikuttavia organisaatioita ja kestävästi kasvavia yrityksiä.
Mitä mieltä te olette, minkälainen johtajuus ja ajattelu- ja toimintamallit auttavat selviytymään haastavista ajoista, mutta myös menestymään poikkeustilan jälkeisessä maailmassa?
Entä millaisia itseohjautuvan työn ja itseohjautuvien tiimien parhaita käytäntöjä haluaisit jakaa muille?
Jatka keskustelua somekanavissamme:
Twitter Facebook Linkedin Instagram