TAMPEREEN KAUPUNKI
Kohti vetovoimaisia ja omaleimaisia kaupunginosia – Tampereen kaupunginosakehittämisen malli rakentaa sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta
Tampere kehitti uuden kaupunginosakehittämisen mallin ehkäistäkseen alueellista eriytymistä ja vahvistaakseen sosiaalista kestävyyttä. Pentagon Design toimi kumppanina yli kaksivuotisessa työssä, jossa yhdistettiin data, asukkaiden kokemukset ja eri toimialojen yhteistyö.
Malli perustuu kattavaan analyysiin ja osallistamiseen, ja se ohjaa kehittämistä yhdeksän teeman ja tavoitekokonaisuuden kautta. Keskeinen muutos on siirtymä yksittäisistä projekteista pitkäjänteiseen, useita alueita samanaikaisesti kehittävään toimintatapaan. Työ huipentui vuonna 2026 hyväksyttyyn strategiseen ohjelmaan, joka kytkee kaupunginosakehittämisen tiiviisti Tampereen johtamiseen.
Haaste
Alueellinen eriytyminen on yksi keskeisistä kaupunkien haasteista – ilmiö, joka vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin, mahdollisuuksiin, kokemukseen omasta toimijuudesta ja elinympäristöstä. Miten rakennetaan kaupunki, jossa jokaisella asuinalueella on aidosti mahdollisuus hyvään arkeen, nyt ja tulevaisuudessa?
Tähän kysymykseen lähdettiin vastaamaan Tampereella, kun kaupunki käynnisti mittavan työn kaupunginosakehittämisen tueksi. Projektin tavoitteena oli ehkäistä alueellista eriytymistä, edistää sosiaalista kestävyyttä sekä vahvistaa vetovoimaisia ja omaleimaisia kaupunginosia. Pentagon Design toimi yli kaksivuotisen työn kumppanina tukien uuden kaupunginosakehittämisen mallin rakentamista. Mallin avulla haluttiin luoda edellytyksiä pitkäjänteiselle, resurssiviisaalle ja tietoperustaiselle alueiden kehittämistyölle, monitoimijaiselle yhteistyölle sekä kaupunginosien paikallisidentiteetin ja asukkaiden tulevaisuuden tarpeiden vahvemmalle huomioimiselle osana aluekehittämistä.
Lähestymistapa
Projektissa hyödynnettiin systeemisen muotoilun lähestymistapaa. Systeemisen muotoilun vahvuus kaupunginosakehittämisessä on se, että se ei tarkastele alueita yksittäisten hankkeiden, palveluiden tai fyysisen ympäristön näkökulmasta, vaan tarkastelee kaupunginosaa kokonaisena systeeminä, jossa asuminen, palvelut, liikkuminen, turvallisuus, hyvinvointi, yhteisöllisyys ja osallisuus vaikuttavat toinen toisiinsa. Tämä on erityisen tärkeää eriytymisen ehkäisyssä, koska eriytyminen itsessään on systeeminen ilmiö, jonka ehkäisy vaatii koko ilmiöön kohdistuvia, eri toimijoita yhdistäviä, ratkaisuja.
Monialaiseen kehittämiseen osallistui kaupungin asiantuntijoita eri toimialoilta, konsernihallinnosta, toimijoita alueilta sekä Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Työ käynnistyi kattavalla kaupunginosittaisella analyysillä, jonka pohjalta tunnistettiin alueiden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Analyysin rinnalla rakennettiin syvempää ymmärrystä kaupungin roolista alueiden kehittämisen vauhdittajana, asukkaiden arjen kokemuksista, tavoitellusta muutoksesta alueilla sekä yhteistyöhön perustuvasta toimintamallista. Asukaskyselyt, työpajat ja keskustelutilaisuudet toivat esiin arvokkaita näkökulmia ja auttoivat suuntaamaan kehittämistoimenpiteitä sinne, missä tarve oli suurin.
Systeeminen muotoilu auttaa kaupunkia siirtymään yksittäisten aluehankkeiden toteuttamisesta kohti kokonaisvaltaista kaupunginosakehittämistä, jossa ymmärretään ilmiöiden väliset yhteydet, yhdistetään eri toimijat yhteisen tavoitteen taakse ja kohdennetaan kehittämistoimet sinne, missä ne tuottavat suurimman pitkän aikavälin vaikutuksen.
Lopputulos
Projekti auttoi kaupunkia siirtymään yksittäisten aluehankkeiden toteuttamisesta kohti kokonaisvaltaista kaupunginosakehittämistä, jossa ymmärretään ilmiöiden väliset yhteydet, linkitetään eri toimijat ja kehittämistoimet yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi sekä kohdennetaan kehittämistoimet sinne, missä ne tuottavat suurimman pitkän aikavälin vaikutuksen.
Mallin avulla Tampere pystyy:
1. Tunnistamaan eriytymisen taustalla olevat juurisyyt eikä vain oireita
2. Kohdentamaan resurssit vaikuttavimmin ja tunnistamaan, missä pienikin muutos voi käynnistää laajempaa positiivista kehitystä alueilla
3. Kokoamaan toimijat yhteisen tavoitteen ympärille, muodostamaan jaettua tilannekuvaa alueista, vahvistamaan yhteistyötä ja tunnistamaan riippuvuuksia
4. Rakentamaan yhteistä omistajuutta ja sitoutumista, osallisuutta ja tiedon tuottamista näkökulmia yhdistelemällä
5. Vahvistamaan alueiden vetovoimaa niiden erityispiirteistä ja asukkaiden tulevaisuuden tarpeista käsin
6. Lisäämään pitkäjänteisyyttä kaupiunginosien kehittämisessä rakentamalla jatkuvan oppimisen mallin
Työ ei jäänyt mallin tasolle. Se kulminoitui kaupunginosakehittämisen strategiseen erillisohjelmaan, joka hyväksyttiin alkuvuodesta 2026. Ohjelma ohjaa Tampereen kaupunginosakehittämistä koko valtuustokauden ajan ja kytkee työn tiiviisti kaupungin strategiseen johtamiseen.
Kaupunginosakehittämisen strateginen erillisohjelma rakennettiin systeemistä muotoilua hyödyntäen. Se auttaa näkemään kaupunginosan kokonaisuutena: miten ihmiset, palvelut, ympäristö ja päätökset kytkeytyvät toisiinsa, ja miten niiden avulla voidaan rakentaa kestävästi vetovoimaisempia alueita.
Valokuvat: Laura Happo