Muotoilu on ollut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä vuosikymmeniä. Muotoilu on kuulunut ja kuuluu kaikille. Suomi on ollut myös demokraattisen muotoilun edelläkävijä jo usean sukupolven ajan. Jo 1960-luvulla Suomi oli muiden Pohjoismaiden ohella yhteiskunnallisen muotoilun mallimaa, jossa muun muassa kestävän ja sosiaalisen muotoilun kansainvälisinä pioneereina tunnetut Victor Papanek ja Buckminster Fuller luennoivat ja työskentelivät muotoilun opiskelijoiden kanssa.
Silti onnellisuus yhteiskunnallisena määreenä on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun vasta tällä vuosituhannella. Tunnetuin esimerkki lienee Bhutanin kuningaskunnan perustuslakiin bruttokansantuotteen rinnalle vuonna 2008 nostettu määre bruttokansanonni, jonka myötä onnellisuudesta tuli virallinen kansan menestyksen mittari. Bhutanin bruttokansanonnea mitataan neljän peruspilarin kautta: kestävä ja tasa-arvoinen sosioekonominen kehitys, ympäristönsuojelu, kulttuurin säilyttäminen ja hyvä hallinto.
Bhutanin kuningaskunnan innoittamana onnellisuus nousi myös Yhdistyneiden kansakuntien asialistalle vuonna 2011. Vuotta myöhemmin julkaistiin ensimmäinen Maailman onnellisuusraportti, jossa maita ja yhteiskuntia arvioidaan onnellisuuden perusteella.
Suomalaisille maailman onnellisimpien maiden lista on tullut viime vuosina erityisen tutuksi, sillä Suomi on sijoittunut maailman onnellisimmaksi maaksi kuutena vuotena peräkkäin. Vuonna 2023 Suomen lisäksi viiden onnellisimman maan joukkoon sijoittuivat Tanska, Islanti, Israel, Hollanti ja Ruotsi. Näitä seurasivat Norja, Sveitsi, Luxemburg ja Uusi-Seelanti.
Kaikki onnellisuusindeksin kärkisijoja pitävät maat tunnetaan hyvinvointivaltioina, joissa on toimiva sosiaalijärjestelmä, terveydenhuolto ja koulutusjärjestelmä. Maiden turvallisuustilanne on hyvä ja niiden kansalaiset luottavat viranomaisiin ja toisiinsa.
Meille Pentagon Designilla on merkityksellistä osaltamme jatkaa pohjoismaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden muotoilun perinnettä niin yksilötasolla, organisaatioissa kuin yhteiskunnallisestikin.
Meille onnellisuuden muotoilu tarkoittaa kokonaisvaltaista näkökulmaa hyvinvointiin. Se tarkoittaa onnellisuuden ja hyvinvoinnin kasvua muun muassa kehittämällä asuinalueita, kouluja, kirjastoja, museoita ja kaupunkien muita palveluita sosiaalisesti, ympäristöllisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävästi.
Museoista uutta hyvinvointia
Kulttuurin säilyttämistä ja sosioekonomista kehitystä tukevat muun muassa strategiset muotoiluhankkeemme julkisella kulttuurisektorilla, kuten museoiden strategioiden sekä näyttely- ja palvelukonseptien kehittäminen. Museot ovat viime vuosina kasvaneet julkisina tiloina kirjastojen lailla kansakunnan yhteisiksi olohuoneiksi. Niissä paitsi koetaan ja opitaan, myös vietetään laajemmin aikaa ja tavataan ihmisiä.
Olemme olleet muotoilun kumppanina kehittämässä lukuisia museoita ja museokeskuksia, kuten museokeskus Vapriikkia Tampereella, Helsingissä sijaitsevaa Kansallismuseota ja Jyväskylässä juuri avautunutta Aalto2-museokeskusta.
Viime vuodet ovat näyttäneet, miten suuria muutoksia toimintaympäristössä voi tapahtua nopeasti ja yllättäen. Katseen kääntäminen kohti tulevaa voi olla haastavaa epävarmuuksien keskellä. Museoiden kanssa yhteistyöprojekteissa olemme huomanneet, että tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistaminen on innostavaa ja välttämätöntä museoiden uudistumisen kannalta.
Uskomme, että museoiden tulevaisuuden potentiaali saadaan parhaiten esiin ja lunastettua osallistavan yhteissuunnittelun avulla. Museoiden kokonaisvaltainen kehittäminen on lähellä sydäntämme.
Lisätäksemme museoyhteistyön vaikuttavuutta olemme toteuttaneet Future of Museum -työkalun museon tulevaisuuden roolien tarkasteluun. Tavoitteenamme on laajentaa näkökulmia ja avata keskustelua siitä, miltä tulevaisuus voisi näyttää ja miten museot voivat vaikuttaa tulevaisuuteen. Työ pohjautuu tulevaisuuden ennakointiin, heikkojen signaalien tunnistamiseen, strategiseen suunnitteluun ja museoalan osaamiseemme. Viitekehyksen on tarkoitus toimia työkaluna tulevissa museohankkeissamme ja avata keskustelua yleisellä tasolla.
Onnellisuutta laadukkaista kulttuuripalveluista
Lukuisat tutkimukset osoittavat, että kulttuuripalvelut ja taiteen kokeminen lisäävät ihmisten onnellisuutta ja hyvinvointia. Tampereen kaupungille suunnittelimme, fasilitoimme ja toteutimme ensimmäisen luonnoksen kaupungin kulttuuristrategiaksi. Tampereen kaupunki muodosti kulttuuristrategian ensimmäistä kertaa kaupunkistrategian rinnalle. Vuoteen 2030 asti vaikuttavaa kulttuuristrategiaa muotoiltiin yhteiskehittäen kaupunkilaisten, keskeisten sidosryhmien ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Toimimme kehitystyössä Tampereen kaupungin strategisena kumppanina.
Tampereen uuden kulttuuristrategian pääteemoiksi muodostuivat kulttuurin yhdenvertaisuus, kulttuuritoimijoiden tukeminen, kulttuuriympäristö sekä kansainvälisen tason elämystarjonta. Strategiassa nostetaan esiin kuntalaisten omaehtoisen toiminnan merkitys sekä kulttuuri osana hyvinvoinnin edistämistä.
Tuottamamme kulttuuristrategian ensimmäinen luonnos sai erinomaisen palautteen ja toimi strategian hiontavaiheessa lähtökohtana sidosryhmien keskustelulle ja kommenteille, joiden perusteella strategiadokumentti viimeisteltiin lopulta kaupungin kestävää kasvua kulttuurin voimin luotsaavaksi Tampereen kulttuuristrategiaksi 2030.
Miten me voisimme yhdessä tukea sinun organisaatiosi onnellisuutta – tai miten organisaatiosi voisi edistää asiakkaidenne onnellisuutta? Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää, miten me voisimme auttaa.
Blogi on osa neljän blogitekstin sarjaa, joka avaa Pentagon Designin näkökulmia kestävän tulevaisuuden muotoiluun ja toiminnan kolmea peruspilaria: Future Growth, Future Happiness ja Design Partnership.