HELSINGIN KAUPUNKI, KANSLIA/KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALA/KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALA
Houkuttelevat ja saavutettavat leikkipuistot ovat Helsingin valtti; kehitimme toimintaa, tiloja ja viestintää yhdessä kaupungin asiantuntijatiimin, henkilöstön ja kaupunkilaisten kanssa.
Leikkipuistot ovat alueiden vetovoimatekijöitä lapsiperheille. Niiden kautta voidaan kiinnittyä yhteisöön, tutustua alueen muihin perheisiin ja lisätä perheiden hyvinvointia.
Kaupunginkanslia kutsui prosessiin mukaan leikkipuistopalvelua tuottavan yksikön, leikkipuistojen tiloja ja piha-alueita kehittävät asiantuntijat sekä kaupunkilaisia. Yhteiskehittämishankkeessa kaupunkilaisen näkökulma ja kokemus ohjasivat palvelukokemuksen ja kokonaisvaltaisen ratkaisukokonaisuuden suunnittelua, johon sisältyivät leikkipuistojen ympäristöt, tunniste-elementit sekä monikanavainen viestintä.
Lähestymistapa
Helsingin kaupungilla on lähes 70 leikkipuistoa, joissa tarjotaan lapsiperheille maksutonta toimintaa ulko- ja sisätiloissa. Haasteena oli, että monet muualta muuttaneet, maahanmuuttajat ja muut helsinkiläiset eivät tiedä leikkipuistojen toiminnasta. Lisäksi viestintä ei tavoita erikielisiä ja puistoja ei eroteta päiväkodeista.
Toimimme Helsingin kaupungin kumppanina kokonaisvaltaisessa palvelumuotoiluprojektissa osana Vetovoimainen leikkipuisto -hanketta. Tavoitteena oli kehittää leikkipuistoista vetovoimaisempia ja tunnistettavampia ajanviettopaikkoja, joilla edistetään eri väestöryhmien kohtaamisia, lapsiperheiden hyvinvointia ja asuinalueeseen kiinnittymistä. Leikkipuistoja kehittämällä pyritään edistämään palvelujen inklusiivisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista sekä vähentämään alueellista eriytymistä.
Toteutimme yhteiskehittämisprosessin, jossa tuotiin yhteen kaupungin eri toimialat ja leikkipuistojen ympäristön, toiminnan ja viestinnän suunnittelijat. Inklusiivisen prosessin keskeisiin osallistujiin lukeutui muun muassa erikielisiä kaupunkilaisia, asiantuntijoita, maahanmuuttajajärjestöjä, pd-sosiaaliohjaajia ja leikkipuisto-ohjaajia. Syvälliseen kaupunkilaisymmärrykseen sekä monialaiseen ja -kulttuuriseen yhteistyöhön pohjautuen loimme kokonaisvaltaisen ratkaisukokonaisuuden, jolla leikkipuistojen palveluympäristöä, toimintaa ja viestintää kehitettiin kaikille ymmärrettäväksi, saavutettavaksi ja kiinnostavaksi. Tärkeimmäksi kehityskohdaksi tunnistettiin viestintä.
Lopputulos
Tuotimme ratkaisukokonaisuuden leikkipuistojen kehittämiseen ja viestinnän suunnitteluun tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin tiimin kanssa. Lopputuloksena syntyi 1) suunnitteluohjeistus leikkipuistojen ympäristön (KYMP) ja toiminnan (KASKO) kehittämiseksi asiakaslähtöisesti sekä toimialojen välisen yhteistyön sujuvoittamiseksi; 2) saavutettavan ja houkuttavan viestinnän opas; 3) työkalupakki ja työpajat leikkipuistojen henkilöstölle toiminnan ja viestinnän kehittämiseksi, joiden tavoitteena oli jalkauttaa kaupunkilaislähtöistä kehittämisotetta leikkipuistojen toimintaan yhdessä henkilöstön kanssa.
Konkreettisia sovelluksia olivat muun muassa leikkipuistojen toimintaa ja sisätilojen toimintoja kommunikoiva kuvitettu ikkunaviestintä, joka on houkuttelevaa sekä ymmärrettävää eri kulttuureista tuleville perheille, sekä leikkipuistojen ikoni tunnistettavuuden lisäämiseksi eri kanavissa. Leikkipuistoissa toteutettavia ratkaisuja testataan parhaillaan viidessä kaupunkiuudistusalueiden pilottileikkipuistossa.
”Palvelumuotoilu tarjosi arvokasta tietoa leikkipuistojen kansainvälistyvän toiminnan suunnitteluun ja viestinnän kärkitoimenpiteiden ymmärtämiseen erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialoilla.
Fyysisen ympäristön toimenpiteitä olivat viiteen leikkipuistorakennukseen toiminnan sisällöstä viestivät ikkunateippaukset, kansainvälisesti ymmärrettyinä ikoneina. Lisäksi kaikkiin Helsingin leikkipuistoihin tuotettiin samoin ikonein ja leikkipuiston tunnuksella varustetut viirit vapaasti sijoitettavaksi piha-alueille ja sisääntuloihin. Nämä fyysisen ympäristön elementit toteutettiin palvelumuotoilun pohjalta syntyneen leikkipuisto-ohjeistuksen pohjalta.
Leikkipuistohanke pyrki parantamaan toiminnan sisällöissä eri kulttuurien huomiointia ja huomioimaan kaikki viestintäkanavat, -tavat ja -tarpeet, jotta leikkipuistotoiminta voi tavoittaa yhä useampia asukkaita ja laajeta yhä monikulttuurillisemmaksi ja kotouttavaksi palveluksi. Vuoden 2021 tärkeimpiä tehtäviä olikin leikkipuistojen henkilökunnalle järjestetyt työpajat, jossa työstettiin ja pohdittiin monikulttuurisuuden huomioimista arjen työssä ja viestinnässä.”
– Jenni Väliniemi-Laurson, Helsingin kaupunginkanslia
Iso organisaatio ei muutu hetkessä; uusia toimintatapoja ja työkaluja kehitettiin yhdessä leikkipuistolaisten kanssa muutoksen tueksi.
“Tervetulotoivotus eri kielillä, puiston maksuttomuudesta ja avoimuudesta kertominen sekä yleispiirteiset maininnat sisätiloista ja ohjatusta toiminnasta. Nämä ovat asioita, jotka ovat pysyviä ja kaikille hyvää tietoa.”
– Kaupunkilaisen vastaus kysymykseen ’millaista tietoa leikkipuistossa olisi hyvä viestiä’
558
kaupunkilaista osallistui Kerro kantasi -kyselyyn. Vastaajista 20 % puhuu muuta kuin suomea tai ruotsia kotikielenään.
22
20
kaupunkilaista haastateltu.
10
leikkipuistojen henkilökunnan edustajaa oli mukana viestinnän työpajoissa edustamassa kaikkia leikkipuistoja.
4
virtuaalista työpajaa leikkipuistojen ja kaupungin eri toimialojen edustajille.