Oletko huomannut, että naapurustossasi on sinun tai muiden kaupunkilaisten kannalta ongelmallisia asioita, joita tulisi parantaa? Tuntuuko sinusta, että voit osallistua ja vaikuttaa siihen minkälaisessa ympäristössä elät tai miten käyttämäsi palvelut toimivat ja huomioivat moninaiset tarpeesi? Entä oletko miettinyt, osallistuvatko muita kulttuureita ja kansallisuuksia edustavat ihmiset kaupunkiemme, yhteiskuntiemme ja tulevaisuuksien muotoiluun yhdenvertaisesti?
Osaltaan juuri sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän muotoilutyön ansiosta nämä kysymykset ja mahdollisuudet ovat yhä useamman mielessä. Ollessaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää muotoilu mahdollistaa meille kaikille osallisuuden yhteiskunnan palveluiden, toimintamallien, tilojen, instituutioiden ja jopa valtarakenteiden muotoiluun. Kasvattaessaan kansalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksia muotoilutyö voi parhaimmillaan edistää moniäänisempää yhteiskuntaa ja osallistuvaa demokratiaa.
Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin kokonaisuus OmaStadi, jonka osallistavassa suunnittelussa olemme olleet alustä lähtien mukana. Helsinki käyttää vuosittain toteutettavassa OmaStadissa 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen, joilla tehdään Helsingistä entistä toimivampaa ja viihtyisämpää kaupunkia. Strategisen palvelumuotoilun asiantuntijamme toimivat tiiviissä yhteistyössä kaupungin OmaStadin kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaavan alueosallisuustiimin kanssa, yhteisenä tavoitteenamme oli edistää deliberatiivista eli keskustelevaa demokratiaa; lisätä kaupunkilaisten suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia; hyödyntää asukkaiden asiantuntijuutta kaupungin suunnittelussa sekä lisätä yhteistyötä kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten välillä yhteisen kaupungin kehittämiseksi. Näiden tavoitteiden toteutumisen mahdollisti juuri kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän muotoilun menetelmien hyödyntäminen ja OmaStadia varten räätälöimämme kaupunkilaisia, kaupungin työntekijöitä ja sidosryhmiä osallistava yhteiskehittämisen prosessi sekä työkalut. OmaStadin yhteistyö kaupungin ja kaupunkilaisten kanssa toteutti myös hyvin periaatteemme kehittää sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäviä toimintamalleja ja palveluja, jotka edistävät ihmisten toimijuutta ja osallisuutta ja lisäävät hyvinvointia, tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän muotoilun monet hyödyt
Osallistavan, ihmislähtöisen ja inklusiivisen, eli mukaanottavan ja sosiaalisesti ja kulttuurisesti esteettömän muotoilun voisi sanoa olevan kestävää muotoilua parhaimmillaan. Samalla kun useita ihmisiä ja sidosryhmiä osallistava muotoiluprosessi kasvattaa kansalaisten osallisuuden tunnetta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia saadaan muotoilutyöhön mukaan myös monialaista osaamista ja asiantuntijuutta. Tästä moniäänisyydestä on lopputuloksena usein entistä paremmin monenlaisiin tarpeisiin vastaavia uusia ratkaisuja – kuten toimivampia ja useampaa ihmistä kiinnostavia palveluja, tuotteita ja tiloja.
Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä muotoilu linkittyy näin myös ekologisesti ja taloudellisesti kestävään muotoiluun. Laadukkaat tuotteet ja palvelut, jotka ovat sekä tarpeellisia, merkityksellisiä että toimivia mahdollisimman monen mielestä, varmistavat paitsi yrityksille paremman taloudellisen tuloksen myös vähentävät turhan materian tuottamista ja kulutusta. Sitä paitsi sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys alkaa olla jo jokaisen brändin elinehto.
Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän muotoilutyön ja sen tuottamien ratkaisuiden avulla voidaan parhaimmillaan kasvattaa mahdollisimman monen ihmisen hyvinvointia ja osallisuutta; yhteiskunnan monimuotoisuutta, inklusiivisuutta ja toimivuutta sekä yritysten brändiarvoa ja tulosta.
Osallistavan ja empaattisen muotoilun sudenkuopat
Vaikka muotoilun voidaan sanoa olevan nykyään pääsääntöisesti ihmislähtöistä (ja edistyksellisimmillään myös planeettakeskeistä) on ihmislähtöisyys -termiä sekä empatian hyödyntämistä kuitenkin tärkeää tarkastella kriittisellä otteella – erityisesti kulttuurisen moninaisuuden ja inklusiivisuuden näkökulmasta. Keitä osallistetaan ja ketkä pääsevät osallistumaan, kenen tarpeita ja haasteita ratkotaan ja kenen unelmia toteutetaan? Parhaista pyrkimyksistä huolimatta muotoiluhankkeissa saatetaan pahimmillaan joko unohtaa tai ohittaa moninainen ja monikulttuurinen osallisuus, tai kattavaan osallistamiseen ei riitä tarpeeksi resursseja, jolloin arvausten varassa saatetaan esimerkiksi toisintaa stereotyyppisiä oletuksia ihmisten motiiveista ja tarpeista.
Olemme törmänneet välillä hankesuunnitelmissa juuri tähän haasteeseen, eli asiakkaan budjettiin ja aikatauluun ei ole välttämättä varattu riittävästi aikaa ja rahaa kattavalle osallistamiselle, mutta prosessissa huomataan lopulta kattavan osallistamisen olevan välttämätöntä vastuullisuuden ja eettisyyden näkökulmasta. Siksi yhtenä periaatteenamme on, että teemme ihmislähtöistä muotoilua osallistaen kattavasti monenlaisia ihmisiä ja sidosryhmiä mukaan suunnitteluprosessiin, jolloin uudet ratkaisut vastaavat varmasti aitoihin tarpeisiin ja odotuksiin. Ja toisena keskeisenä periaatteena se, että osallistava lähestymistapamme perustuu empatiaan, inklusiivisuuteen, kulttuurisensitiivisyyteen ja diversiteetin huomioimiseen.
Hyvänä esimerkkinä asukaslähtöisestä, inklusiivisesta ja kulttuurisensitiivisestä osallistamisesta on yhteistyömme Tampereen kaupungin kanssa Peltolammi-Multisillan lähiöprojektissa sekä Helsingin kaupungin leikkipuistojen tekemisessä entistä saavutettavammiksi kaikille asukkaille ja erityisesti maahanmuuttajille. Molemmat projektit pohjautuvat monenlaisia väestöryhmiä ja sidosryhmiä kattavasti osallistavaan prosessiin ja siihen, että nämä ryhmät pysyvät mukana kehitystyössä myös jatkossa, eivät vain hetkellisesti tai hankkeen alussa.
Kestävää muotoilutyötä tekevien vastuulla onkin mielestämme varmistaa, ettei muotoiluhankkeissa toteuteta näennäistä osallistamista ja etteivät muotoiluhankkeet päädy tahattomasti vahvistamaan jo olemassa olevia epätasa-arvoisia valtarakenteita, vaan ennemminkin tuomaan ne päivänvaloon ja purkamaan niitä rohkeasti.
Muotoilija katalysaattorina ja mahdollistajana
Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä muotoilu on vauhdittanut entisestään muotoilijan roolin muutosta tahtipuikkoa heiluttavasta kapellimestarista yhteiskehittämisen katalysaattoriksi ja moniäänisyyden mahdollistajaksi. Se vaatii muotoilijalta nöyryyttä ja reflektiivisyyttä omaa roolia, valtaa ja vastuuta kohtaan sekä erityisesti rohkeutta tuoda epäkohtia esiin ja kysyä vaikeitakin kysymyksiä. Lisäksi se korostaa muotoilijan merkityksen sijaan enemmänkin osallistujien asiantuntijuutta ja panosta aktiivisina toimijoina prosessin jokaisessa vaiheessa – myös sen jälkeen kun muotoiluhanke on päättynyt.
Tästä hyvänä esimerkkinä toimii OmaStadi, jossa muotoilutyömme tuloksena syntyivät ikään kuin metaforisesti instrumentit ja nuotisto, mutta pääosassa olleet OmaStadiin osallistuneet kaupunkilaiset loivat omista lähtökohdistaan mestariteoksensa ja osallistuivat myös niiden soittamiseen yhdessä kaupungin kanssa. Tavoitteenamme OmaStadissa, kuten muissakin projekteissamme, oli myös laajentaa osallistujien toimijuutta siten, että he oppivat osallistuessaan muotoilun menetelmiä ja taitoja, joita he voivat hyödyntää myös omissa projekteissaan.
Lisäksi olemme huomanneet lukuisissa julkisen sektorin sekä museoalan hankkeissamme, että tulevaisuuskestäviä ratkaisuja ja toivottuja tulevaisuuksia tavoiteltaessa on kattavalla kontekstin ja tulevaisuuden suuntien ymmärryksellä, syvällisellä perehtymisellä tai vähintäänkin kyvyllä kysyä olennaisia kysymyksiä huomattava merkitys hankkeiden onnistumiselle. Ilman näitä ominaisuuksia, ilman kontekstin ymmärtämistä, on muutosmuotoilun vastuullinen tekeminen ja muotoilun menetelmien ja työkalujen hyödyntäminen oikeastaan mahdotonta. Muotoilijan on toki mahdotonta tietää ja osata kaikkea itse, jolloin olennaista onkin osata löytää yhdessä asiakkaan kanssa kuhunkin hankkeeseen avuksi juuri oikeat asiantuntijat, jotka tuovat uusia näkökulmia ja osaamista ongelman ratkaisuun.
Yhtenä periaatteenamme onkin edistää toivottuja tulevaisuuksia ja hyödyntää apunamme yhteiskuntatieteellistä ennakointitietoa ja asiantuntijoita kehittääksemme mahdollisimman tulevaisuuskestäviä ratkaisuja. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat parempaa tulevaisuutta luotsaavat ja monialaisia asiantuntijoita yhteen tuoneet Valtion kotouttamisohjelman palvelumuotoiluhanke, Tampereen kulttuuristrategia 2030 sekä museoalan hankkeistamme viimeisin, valtakunnallinen Erä- ja luontokulttuurimuseo.
Vaikka muotoilijoilta odotetaan näitä uudenlaisia kyvykkyyksiä, korostuu sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävässä muotoilussa edelleen muotoilijoiden perustehtävä, kiteytyksen taito ja selkeytetyn muodon antaminen moniääniselle sinfonialle. Ja vaikka sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä muotoilu saattaa kuulostaa vaativalta, se on erityisen merkityksellistä ja palkitsevaa työtä, jonka rikkaus piilee aidoissa kohtaamisissa, muilta oppimisessa ja yhteisen hyvän tekemisessä.